Perjantaina (10.04) oli aika ristiriitaiset tunnelmat. Asuntolassa
olen tutustunut naapureihini ja he ovat todella mukavia. Kävin syömässä parin
naapurini kanssa läheisessä meksikolaisravintolassa. Asuntolaa hieman vieläkin karsastan, mutta enköhän minä tähän totu. perjantaisin todella moni asuntolalainen lähtee viikonlopuksi kotiin, joten täällä on erittäin hiljaista ja tyhjää. Kävimme naapurini Lucan kanssa lataamassa slovenialaisen sim-korttini ja samalla hän näytti minulle paikkoja Lubljanassa.
Töissä kaikki on todella
hyvin, jokainen työntekijä ottaa minut ilolla vastaan ja nyt olen kierrellyt eri
työntekijöiden töitä katselemassa ja auttamassa heitä. Minulla on myös omat
tehtäväni, joita olemme yhdessä tukihenkilöni ja pomon kanssa mietiskellee.
Tehtäviini kuuluu mm. riskikartoituksen tekeminen yrityksen tiloihin, pankkiin
tarkoitetun turvajärjestelmän päivittäminen (ei käytössä), VTZn nettisivujen
tarkastaminen ja jopa korjaaminen (myös suomentamisesta olemme keskustelleet).
Tehtävää siis on, toivon mukaan niitä tulee lisää ajan myötä, mutta mielestäni
näin on todella hyvä aloittaa!
Perjantaina menin töihin ja aloittelin riskikartoituksen tekemistä. Kävin myös keskustelemassa standardi luokituksista ja niiden eroavaisuudesta Suomen ja Slovenian välillä yrityksen järjestelmä suunnittelijan Peterin kanssa. Hän kertoi mitä eri standardeja esimerkiksi heidän tulee noudattaa ja miten he sen tekevät. Kun pääsin työpäivän päätteeksi asuntolalle aloin kysellä huone toveriltani käytännön järjestelyistä, kuten pyykin pesu. Asiat selvisivät, mutta toteutuksen kanssa minulle meni hetkinen. Esimerkiksi asuntolalla on mahdollisuus mennä aamupala ja päivälliselle korvausta vastaan ja pyykinpesusta huolehtii eräs tyttö alemmasta kerroksesta.
ZNI:lta otettiin yhteyttä ja pyydettiin tapaamiseen
sunnuntaina Lubljanan keskustaan. Tunti pyynnön jälkeen he kuitenkin lähettivät
viestin, että Goran aikoo soittaa minulle ja Mikaelille henkilökohtaisesti,
jotta tapaamista ei tarvitsisi välttämättä järjestää, jos se ei ole tarpeen. Goran soitti ja kysyi onnistuisiko tapaaminen lauantaina, sillä minä ja Mikael päätimme viettää lauantain ja sunnuntain Mariborissa. Näimme Goranin ja keskustelimme asioista. Keskustelu oli melkjo ympäri pyöreä, mutta näytti sieltä muutama asia korjaantuvan. Sain muun muassa internetin maanantaina (13.04) ja jääkaapin torstaina (16.04), joten nyt voin kirjoittaa blogeja enkä näänny nälkään täällä. Puitteet ovat siis ihan hyvät nyt, enkä edes jaksa vaivata itseäni tai muita miettimällä olosuhteita täällä, sillä haluan nyt keskittyä olennaiseen eli työssä oppiin sekä nähdä ja kokea mahdollisimman paljon kun vielä on aikaa!
Olimme tosiaan viikonlopun Mariborissa Mikaelin kanssa ja kävimme erasmuksen järjestämissä grillijuhlissa. Juhlissa oli todella mukava tunnelma. Luultavasti se johtui siitä, että ihmiset tulivat niin hyvin toimeen koska kaikilla on yhteinen tavoite ja kaikki olivat vaihtoon tulleita tai vaihdossa olleita ihmisiä. Keli oli alkuun todella aurinkoinen ja kuuma, mutta se vaihtui todella nopeasti rankka sateeksi ja kovaksi tuuleksi. Onneksi sään vaihtuminen tapahtui juhlien loppu puolella. Kävimme myös kuuntelemassa paria tunnettua Dj:tä illalla juhlien jälkeen. Sunnuntaina hankimme Prevoz kyydit ja suuntasimme kotikaupunkeihimme. Kävin hieman kiertelemässä keskustaa kun pääsin Lubljanaan. Kaunis kaupunki täytyy myöntää, ja minusta tunnelma keskustassa on melko maaginen. Keskustorilla ihmiset vain istuvat hyväntuulisen näköisinä, seurustelevat tai vain nauttivat auringosta kun taustalla katusoittaja soittaa esimerkiksi viulua ja joki antaa oman säväytyksensä ihan vaan virratessaan.
Väsynyt tunnelma Drava:n varressa (Maribor)
Ljubljana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti